Osinkosijoittaminen on yksi tapa rakentaa pitkäaikaista sijoitusvarallisuutta. Ajatuksena on omistaa yhtiöiden osakkeita ja saada niiden mahdollisesti jakamia voitto-osuuksia eli osinkoja.
Osingot voivat tarjota sijoittajalle säännöllistä kassavirtaa. Jos osingot sijoitetaan uudelleen, ne voivat myös kasvattaa sijoitusvarallisuutta korkoa korolle -ilmiön kaltaisen tuottojen kertymisen kautta.
Osinkosijoittaminen ei kuitenkaan tarkoita riskitöntä tai automaattisesti tuottavaa sijoitusstrategiaa. Osakkeiden hinnat vaihtelevat, ja yhtiöt voivat pienentää osinkojaan tai jättää ne kokonaan maksamatta.
Tässä artikkelissa käymme läpi osinkosijoittamisen perusteet, osinkotuoton laskemisen ja sen, miksi osinkojen uudelleensijoittaminen voi olla tärkeää pitkällä aikavälillä.
1. Mitä osinko tarkoittaa?
Osinko on yhtiön omistajilleen jakama voiton tai muun jakokelpoisen varallisuuden osa.
Pörssiyhtiön osakkeenomistaja voi saada osinkoa omistamiensa osakkeiden perusteella, jos yhtiö päättää jakaa sitä.
Esimerkiksi yhtiö voi maksaa osinkoa 1,20 euroa osakkeelta.
Jos sijoittaja omistaa 200 osaketta, osinkotulo ennen veroja on:
200 × 1,20 € = 240 €
Osingon määrä riippuu yhtiön osingonjakopäätöksestä. Osa yhtiöistä jakaa osinkoa vuosittain, osa useita kertoja vuodessa ja osa ei lainkaan.
On tärkeää ymmärtää, ettei osinko ole ylimääräistä ilmaista rahaa. Kun yhtiö jakaa varoja omistajilleen, vastaava määrä poistuu sen varallisuudesta. Osakkeen kurssi mukautuu yleensä osingon irtoamiseen, vaikka markkinahinta riippuu samanaikaisesti monista muistakin tekijöistä.
Siksi sijoittajan kannattaa seurata pelkkien osinkojen lisäksi sijoituksen kokonaistuottoa.
2. Miten osinkotuotto lasketaan?
Osinkotuotto kertoo, kuinka suuri vuotuinen osinko on suhteessa osakkeen hintaan.
Laskentakaava on:
Osinkotuotto (%) = vuotuinen osinko osakkeelta / osakkeen hinta × 100
Oletetaan, että osakkeen hinta on 30 euroa ja yhtiö maksaa vuodessa osinkoa 1,50 euroa osakkeelta.
Osinkotuotto:
1,50 € / 30 € × 100 = 5 %
Sijoittaja saisi siis viiden prosentin osinkotuoton suhteessa käytettyyn 30 euron osakehintaan, jos oletettu osinko toteutuu.
Vastaavasti:
| Osakkeen hinta | Vuotuinen osinko/osake | Osinkotuotto |
|---|---|---|
| 20 € | 0,60 € | 3 % |
| 25 € | 1,00 € | 4 % |
| 30 € | 1,50 € | 5 % |
| 40 € | 2,40 € | 6 % |
Osinkotuotto muuttuu osakekurssin muuttuessa, vaikka osinko pysyisi samana.
Esimerkiksi kurssin voimakas lasku voi nostaa laskennallista osinkotuottoprosenttia. Se ei kuitenkaan takaa, että yhtiö pystyy maksamaan aiemmin ilmoitettua osinkoa myös tulevaisuudessa.
3. Suuri osinkotuotto ei aina tarkoita hyvää sijoitusta
Korkea osinkotuottoprosentti voi näyttää houkuttelevalta.
Jos osake tarjoaa esimerkiksi kahdeksan tai kymmenen prosentin osinkotuoton, sijoittaja saattaa olettaa sen olevan parempi vaihtoehto kuin matalamman osinkotuoton osake.
Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.
Korkea osinkotuotto voi johtua esimerkiksi siitä, että osakkeen kurssi on laskenut voimakkaasti sijoittajien pelätessä yhtiön tulevia ongelmia.
Yhtiöllä voi olla:
- Heikentynyt tuloskehitys
- Kasvava velkaantuminen
- Huono kassavirta
- Suuria investointitarpeita
- Riski osingon pienentämisestä
- Liiketoimintaan liittyviä rakenteellisia ongelmia
Osinkosijoittajan kannattaakin tarkastella osingon määrän lisäksi sen kestävyyttä.
Keskeinen kysymys on, pystyykö yhtiö rahoittamaan osinkonsa kestävällä tavalla myös tulevina vuosina.
4. Miten osinkojen uudelleensijoittaminen kasvattaa varallisuutta?
Osinkojen uudelleensijoittaminen tarkoittaa, että sijoittaja käyttää saamansa osingot uusien osakkeiden tai muiden sijoitusten ostamiseen.
Tällöin osingot eivät jää kulutukseen, vaan ne alkavat osallistua tulevan sijoitustuoton muodostumiseen.
Tarkastellaan yksinkertaistettua esimerkkiä.
Sijoittajalla on aluksi 10 000 euroa sijoitettuna osakkeisiin.
Oletetaan, että sijoitussalkku tuottaa vuosittain neljä prosenttia osinkoina eikä osakkeiden markkina-arvo muutu. Osingot pysyvät suhteessa sijoitusarvoon samalla tasolla.
Vertaillaan kahta vaihtoehtoa:
Vaihtoehto A: osingot nostetaan vuosittain käyttöön.
Vaihtoehto B: osingot sijoitetaan vuosittain takaisin samaan sijoituskokonaisuuteen.
| Aika | Ilman osinkojen uudelleensijoittamista, sijoitusten arvo | Osingot sijoitetaan uudelleen |
|---|---|---|
| 5 vuotta | 10 000 € | noin 12 167 € |
| 10 vuotta | 10 000 € | noin 14 802 € |
| 15 vuotta | 10 000 € | noin 18 009 € |
| 20 vuotta | 10 000 € | noin 21 911 € |
Ilman uudelleensijoittamista salkun sijoitusarvo pysyy oletusten mukaan 10 000 eurossa, mutta sijoittaja saa vuosittain 400 euroa osinkoja käyttöönsä. Nämä maksetut osingot eivät sisälly taulukon ensimmäisen vaihtoehdon arvoon.
Uudelleensijoittamisen vaihtoehdossa osingot kasvattavat sijoitettua pääomaa, jolloin myös tulevien osinkojen laskennallinen määrä kasvaa.
Laskelmissa oletetaan vakioinen neljän prosentin osinkotuotto, osakkeiden muuttumaton arvostustaso sekä vuosittainen uudelleensijoittaminen. Veroja, kaupankäyntikuluja tai muita kuluja ei ole huomioitu.
Todellisessa sijoittamisessa osingot, osakekurssit ja kulut vaihtelevat. Lisäksi maksettujen osinkojen verotus voi pienentää uudelleensijoitettavaa summaa.
Uudelleensijoittamisen hyöty perustuu ennen kaikkea siihen, että myös aiemmin saadut tuotot jäävät kasvattamaan sijoitusvarallisuutta.
5. Osinkotulojen määrä riippuu sijoituspääomasta
Osinkosijoittaja voi asettaa tavoitteeksi tietyn vuotuisen osinkotulon.
Tällöin on tärkeää arvioida, kuinka suuri sijoitusvarallisuus tavoitteen saavuttamiseen tarvittaisiin.
Oletetaan vuotuiseksi osinkotuotoksi neljä prosenttia.
| Sijoitusvarallisuus | Vuotuinen osinko ennen veroja | Kuukaudelle laskettu keskiarvo |
|---|---|---|
| 10 000 € | 400 € | noin 33 € |
| 25 000 € | 1 000 € | noin 83 € |
| 50 000 € | 2 000 € | noin 167 € |
| 100 000 € | 4 000 € | noin 333 € |
| 200 000 € | 8 000 € | noin 667 € |
Taulukon kuukausiluvut ovat vuotuisen osingon laskennallisia keskiarvoja. Osinkoja ei välttämättä makseta kuukausittain.
Laskelma ei myöskään huomioi veroja tai sijoitusten arvonmuutoksia.
Tavoitellun osinkotulon perusteella ei kannata valita pelkästään kaikkein korkeimman osinkotuoton osakkeita. Myös sijoituksen riskit ja hajautus vaikuttavat kokonaisuuteen.
6. Miten osinkoja verotetaan Suomessa?
Osinkojen verotus riippuu muun muassa siitä, onko kyse pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä, millä tilillä sijoituksia säilytetään ja mikä on sijoittajan verotuksellinen asema.
Suomessa yksityishenkilön arvo-osuustilille saamasta kotimaisen pörssiyhtiön osingosta on yleensä 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Pääomatulojen veroprosentti vaikuttaa lopulliseen veron määrään.
Esimerkiksi 1 000 euron kotimaisesta pörssiosingosta veronalaista pääomatuloa olisi 850 euroa.
Jos siihen sovellettava pääomatulovero olisi 30 prosenttia, lopullinen vero olisi tämän yksinkertaistetun esimerkin perusteella:
850 € × 30 % = 255 €
Sijoittajalle jäisi tällöin 745 euroa.
Todellinen verotus riippuu kuitenkin koko verovuoden tilanteesta ja mahdollisista muista huomioitavista tekijöistä.
Osakesäästötilillä ja ulkomaisissa osingoissa verokohtelu voi poiketa tästä.
Siksi ajantasaiset verosäännöt kannattaa aina tarkistaa Verohallinnolta ennen päätöksiä.
7. Miten rakentaa hajautettu osinkosalkku?
Osinkosijoittajan kannattaa välttää liian suurta riippuvuutta yhdestä yhtiöstä tai toimialasta.
Jos merkittävä osa osinkotuloista tulee yhdestä yhtiöstä, osingon leikkaus voi vaikuttaa huomattavasti koko salkun kassavirtaan.
Hajauttaminen voi tarkoittaa sijoitusten jakamista esimerkiksi:
- Useisiin eri yhtiöihin
- Eri toimialoille
- Eri maantieteellisille markkinoille
- Erilaisiin liiketoimintamalleihin
Hajautus ei poista markkinariskiä, mutta se voi pienentää yksittäiseen yhtiöön liittyvän ongelman vaikutusta sijoitussalkkuun.
Osinkosijoittajan kannattaa lisäksi arvioida yhtiöiden velkaantumista, tuloksentekokykyä, kassavirtaa ja osingonmaksun kestävyyttä.
Hyvä osinkosalkku ei välttämättä ole se, jossa on korkein mahdollinen osinkotuotto, vaan sellainen, jonka kokonaisriski ja odotettu tuotto sopivat sijoittajan tavoitteisiin.
8. Osinkotuotto vai kokonaistuotto – kumpi on tärkeämpi?
Osingot ovat vain yksi osa osakesijoituksen tuottoa.
Sijoituksen kokonaistuotto muodostuu osinkojen lisäksi osakkeen markkina-arvon muutoksesta.
Esimerkiksi osake voi maksaa viiden prosentin osinkoa mutta menettää saman vuoden aikana markkina-arvostaan 15 prosenttia.
Tällöin sijoituksen kokonaistuotto voi olla selvästi negatiivinen osingoista huolimatta.
Toisaalta yhtiö, joka ei maksa lainkaan osinkoa, voi kasvattaa omistajiensa varallisuutta, jos sen arvo nousee.
Osinkosijoittamista kannattaa siis tarkastella yhtenä sijoitusstrategiana muiden joukossa.
Pitkän aikavälin varallisuuden kehitystä arvioitaessa olennaisinta on sijoituksen kokonaistuotto kulujen ja verojen jälkeen, suhteessa otettuun riskiin.
9. Yhteenveto – osingot voivat tukea pitkäaikaista sijoittamista
Osinkosijoittaminen voi tarjota sijoittajalle kassavirtaa ja mahdollisuuden kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä.
Osinkojen uudelleensijoittaminen voi vahvistaa varallisuuden kasvua, kun aiemmin saadut tuotot jäävät osaksi sijoitettua pääomaa.
Pelkkä korkea osinkotuottoprosentti ei kuitenkaan takaa hyvää sijoitusta.
Sijoittajan kannattaa arvioida yhtiön taloudellista tilannetta, osingon kestävyyttä, hajautusta ja koko sijoituksen odotettua kokonaistuottoa.
Tärkein vinkki: älä etsi vain suurinta osinkoa. Etsi sijoituksia, joiden riskit, kustannukset ja pitkän aikavälin tuottomahdollisuudet sopivat tavoitteisiisi.
Artikkeli sisältää yleisluonteista talous- ja sijoitustietoa eikä henkilökohtaista sijoitus- tai veroneuvontaa. Esimerkkilaskelmat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ennusta tulevia tuottoja tai osinkoja.
