Sijoittamisessa huomio kiinnittyy usein tuotto-odotuksiin ja markkinoiden kehitykseen. Yksi sijoitusten lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä jää kuitenkin helposti vähemmälle huomiolle: sijoittamisesta aiheutuvat kulut.
Rahastojen hallinnointipalkkiot, osakekauppojen välityspalkkiot ja muut kustannukset voivat näyttää pieniltä yksittäisinä summina. Vuosien kuluessa niiden vaikutus voi kuitenkin kasvaa huomattavaksi.
Etenkin pitkäaikaiselle sijoittajalle kulujen ymmärtäminen on tärkeää, koska kuluihin maksettu raha ei enää kasvata sijoitusvarallisuutta.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mistä sijoittamisen kulut muodostuvat, kuinka paljon ne voivat vaikuttaa sijoitusten arvoon ja mitä vaihtoehtoja vertaillessa kannattaa huomioida.
1. Mitä kuluja sijoittamisesta syntyy?
Sijoittamisen kustannukset riippuvat sijoitustuotteesta, palveluntarjoajasta ja siitä, kuinka aktiivisesti sijoituksia ostetaan ja myydään.
Yleisimpiä kuluja ovat seuraavat.
Rahastojen juoksevat kulut
Rahastoista peritään usein vuosittaisia juoksevia kuluja, jotka kattavat esimerkiksi rahaston hallinnointia ja muita toimintaan liittyviä kustannuksia.
Kulut ilmoitetaan yleensä prosenttiosuutena rahaston varoista.
Esimerkiksi 1 prosentin vuotuinen kulu tarkoittaa laskennallisesti noin 100 euroa vuodessa 10 000 euron sijoitusvarallisuudesta, jos varallisuuden arvo pysyisi muuttumattomana.
Todellisuudessa kulujen euromääräinen vaikutus vaihtelee rahaston arvon mukana.
Kaupankäyntipalkkiot
Osakkeiden ja joidenkin muiden sijoitustuotteiden ostamisesta tai myymisestä voidaan periä välityspalkkio.
Palkkio voi olla kiinteä euromäärä, prosenttiosuus kauppasummasta tai näiden yhdistelmä.
Erityisesti pienissä kaupoissa kiinteän palkkion suhteellinen vaikutus voi olla suuri.
Säilytys- ja palvelumaksut
Joillakin palveluntarjoajilla voi olla arvopaperien säilytykseen, sijoitustiliin tai muihin palveluihin liittyviä maksuja.
Kaikilla palveluntarjoajilla näitä ei kuitenkaan peritä.
Muut sijoituskustannukset
Sijoituksiin voi liittyä esimerkiksi valuutanvaihtokuluja, osto- ja myyntihinnan erotuksesta syntyviä kustannuksia sekä sijoitustuotteeseen sisältyviä kaupankäyntikuluja.
Kaikki kustannukset eivät välttämättä näy sijoittajalle erillisenä veloituksena.
Siksi sijoitustuotteiden kokonaiskuluja kannattaa vertailla eikä tarkastella vain yhtä palkkiota.
2. Miksi pienikin vuosittainen kulu vaikuttaa pitkällä aikavälillä?
Sijoituskulujen vaikutus syntyy kahdella tavalla.
Ensinnäkin kulut pienentävät sijoittajalle jäävää tuottoa.
Toiseksi kuluihin käytetty summa ei ole enää mukana kasvamassa korkoa korolle -ilmiön kautta.
Tarkastellaan esimerkkiä, jossa sijoittaja sijoittaa aluksi 10 000 euroa ja pitää sijoitustaan 20 vuotta.
Oletetaan sijoituksen tuotoksi ennen kuluja 7 prosenttia vuodessa.
Vertaillaan kolmea kustannustasoa.
| Vuotuinen kulu | Oletettu nettotuotto vuodessa | Sijoituksen arvo 20 vuoden jälkeen |
|---|---|---|
| 0,2 % | 6,8 % | noin 37 300 € |
| 1,0 % | 6,0 % | noin 32 100 € |
| 2,0 % | 5,0 % | noin 26 500 € |
Laskelmassa vuosittainen kulu on yksinkertaistuksen vuoksi vähennetty suoraan oletetusta vuotuisesta tuotosta. Laskelma ei sisällä veroja eikä muita sijoituskustannuksia.
Jo 0,2 ja 1,0 prosentin kulujen välinen ero kasvattaa 20 vuoden aikana lopputulosten erotusta noin 5 200 euroon.
Kahden prosentin vuotuisilla kuluilla ero 0,2 prosentin vaihtoehtoon kasvaa lähes 11 000 euroon.
Sijoituskulujen vaikutus ei siis rajoitu maksettuihin palkkioihin. Myös niiden vuoksi saamatta jäävä tuleva tuotto vaikuttaa lopputulokseen.
Laskuesimerkki ei tarkoita, että kaikki sijoitustuotteet tuottaisivat saman verran ennen kuluja. Todellisuudessa niiden tuotot ja riskit voivat poiketa merkittävästi.
3. Kuinka paljon kaupankäyntikulut vaikuttavat pieniin sijoituksiin?
Sijoittamisen aloittaminen pienillä summilla on usein järkevää, mutta kaupankäyntikulujen suhteellinen osuus kannattaa tarkistaa.
Oletetaan, että osakekaupan välityspalkkio on 5 euroa.
| Ostosumma | Välityspalkkio | Palkkion osuus |
|---|---|---|
| 100 € | 5 € | 5,0 % |
| 250 € | 5 € | 2,0 % |
| 500 € | 5 € | 1,0 % |
| 1 000 € | 5 € | 0,5 % |
Esimerkki havainnollistaa kiinteän kaupankäyntipalkkion vaikutusta.
Sadan euron sijoituksessa 5 euron ostokulu vastaa jo viittä prosenttia sijoitettavasta summasta.
Lisäksi sijoituksen myymisestä voi syntyä uusi välityspalkkio.
Jos sijoittaja tekee paljon pieniä kauppoja, kokonaiskulut voivat kasvaa suhteessa sijoitettuun pääomaan suuriksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pienillä summilla sijoittaminen olisi aina kallista. Tarjolla on myös palveluja ja sijoitustuotteita, joiden kustannusrakenne soveltuu säännölliseen kuukausisäästämiseen.
4. Aktiivinen rahasto vai indeksirahasto – mitä kuluista kannattaa tietää?
Rahastosijoittamisessa voidaan valita esimerkiksi aktiivisesti hoidettuja rahastoja ja indeksiä seuraavia rahastoja.
Aktiivisen rahaston tavoitteena voi olla vertailuindeksiä parempi tuotto sijoituspäätösten avulla.
Indeksirahasto pyrkii puolestaan seuraamaan valitun indeksin kehitystä oman sijoituspolitiikkansa mukaisesti.
Indeksirahastojen kulut ovat usein aktiivisesti hoidettuja rahastoja pienemmät, mutta tämä ei päde poikkeuksetta kaikkiin tuotteisiin.
Kulujen lisäksi rahastojen vertailussa kannattaa tarkistaa:
- Mihin rahasto sijoittaa?
- Millainen riskitaso rahastolla on?
- Kuinka laajasti sijoitukset on hajautettu?
- Kuinka suuret ovat rahaston juoksevat kulut?
- Sisältyykö tuotteeseen muita merkittäviä kustannuksia?
- Mikä on rahaston sijoitusstrategia?
- Kuinka hyvin se vastaa omia tavoitteita ja sijoitusaikaa?
Edullisin rahasto ei automaattisesti ole sopivin, jos sen sijoituskohteet tai riskitaso eivät vastaa sijoittajan tarpeita.
Samantyyppisiä sijoituksia vertaillessa kustannukset ovat kuitenkin tärkeä valintaperuste.
5. Kuukausisäästäjän kannattaa huomioida kulut erityisen tarkasti
Säännöllinen kuukausisäästäminen on monelle helppo tapa kasvattaa sijoitusvarallisuutta vähitellen.
Kulut vaikuttavat kuitenkin myös kuukausisäästämisen pitkän aikavälin lopputulokseen.
Oletetaan seuraavat lähtötiedot:
- Alkupääoma 0 euroa
- Kuukausisäästö 150 euroa
- Sijoitusaika 25 vuotta
- Vuotuinen tuotto ennen kuluja 7 %
Vertaillaan kahta vuotuista kustannustasoa.
| Vuotuinen kulu | Oletettu nettotuotto | Loppuarvo noin |
|---|---|---|
| 0,2 % | 6,8 % | 117 000 € |
| 1,5 % | 5,5 % | 96 000 € |
Laskelmat käyttävät kuukausittaista korkojaksoa ja kuukauden lopussa tehtäviä sijoituksia. Vuotuinen nettotuotto on jaettu kuukausikoroksi laskennallisena yksinkertaistuksena. Tuotto oletetaan tasaiseksi, eikä veroja tai muita kuluja huomioida.
Molemmissa tapauksissa sijoittaja on maksanut sijoituksiinsa yhteensä 45 000 euroa.
Loppuarvojen välinen ero on noin 21 000 euroa.
Esimerkki osoittaa, että jo hieman yli yhden prosenttiyksikön ero vuotuisissa kustannuksissa voi vaikuttaa merkittävästi pitkäaikaisen kuukausisäästämisen lopputulokseen.
Todellisuudessa sijoitusten tuotot vaihtelevat vuodesta toiseen, eikä esimerkkituotto ole ennuste tulevasta.
6. Miten sijoituskuluja kannattaa vertailla käytännössä?
Sijoittajan kannattaa aloittaa selvittämällä sijoitustuotteen todelliset kokonaiskustannukset.
Vertailun voi tehdä seuraavien kysymysten avulla.
1. Kuinka paljon maksan vuosittain?
Tarkista rahastojen juoksevat kulut ja muut mahdolliset jatkuvat maksut.
2. Mitä ostaminen ja myyminen maksavat?
Selvitä kaupankäyntipalkkiot ja mahdolliset vähimmäisveloitukset.
3. Onko tuotteessa muita kuluja?
Huomioi esimerkiksi valuutanvaihtokulut ja mahdolliset säilytysmaksut.
4. Millainen sijoitustuote on kyseessä?
Vertaa vain vaihtoehtoja, joiden sijoitusstrategia, riskitaso ja käyttötarkoitus ovat riittävän samankaltaisia.
5. Miten kustannukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä?
Laske vaihtoehtoisia skenaarioita eri sijoitusajoilla ja kustannustasoilla.
Pieniltä tuntuvat erot voivat muuttua merkittäviksi vuosien kuluessa.
7. Voiko korkeamman kulun sijoitus silti olla hyvä?
Kyllä voi.
Kulut ovat tärkeä osa sijoituspäätöstä, mutta ne eivät yksin ratkaise sijoituksen laatua.
Esimerkiksi sijoitustuotteiden riskitasot, hajautus, sijoitusstrategia ja mahdolliset erityisominaisuudet voivat poiketa toisistaan.
Korkeampien kulujen sijoitus voi joissakin tilanteissa tuottaa enemmän kuin halvempi vaihtoehto.
Ongelma on, ettei parempaa tulevaa tuottoa voida taata pelkän aktiivisen sijoitusstrategian perusteella.
Tämän vuoksi erityisesti saman markkinan ja samanlaisen riskitason sijoitustuotteissa kulujen vertaileminen on tärkeää.
Hyvä lähtökohta on pyrkiä ymmärtämään, mistä maksaa ja mitä lisäarvoa korkeammalla kustannuksella mahdollisesti saa.
8. Yhteenveto – kulut ovat yksi harvoista asioista, joihin sijoittaja voi vaikuttaa
Sijoitusmarkkinoiden tulevaa kehitystä ei voi tietää varmasti.
Sijoittaja voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä sijoitustuotteita käyttää, kuinka usein käy kauppaa ja millaisia kustannuksia hyväksyy.
Pitkällä aikavälillä jo pienet erot vuosittaisissa kuluissa voivat vaikuttaa merkittävästi sijoitusvarallisuuden kehitykseen.
Sijoituskuluja vertaillessa kannattaa huomioida sekä suorat palkkiot että niiden vuoksi saamatta jäävä tuleva tuotto.
Tärkein vinkki: vertaile kokonaiskustannuksia, älä pelkkää yksittäistä palkkiota. Varmista samalla, että sijoitustuote sopii tavoitteisiisi ja riskinsietokykyysi.
Artikkeli sisältää yleisluonteista sijoittamiseen liittyvää tietoa eikä ole henkilökohtaista sijoitusneuvontaa. Esimerkkilaskelmat ovat suuntaa-antavia. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat nousta tai laskea, eikä aiempi tai oletettu tuotto takaa tulevaa tuottoa.
