Aurinkopaneelit talvella – kuinka paljon ne tuottavat sähköä ja kannattaako investointi Suomessa?

Aurinkopaneelit ovat yleistyneet suomalaisissa omakotitaloissa, maatiloilla ja yrityksissä. Niiden avulla voidaan pienentää ostosähkön määrää ja suojautua osittain sähkön hinnan vaihteluilta. Suomen olosuhteissa aurinkosähkön tuotantoon liittyy kuitenkin yksi merkittävä haaste: paneelit tuottavat eniten sähköä kesällä, vaikka monen kiinteistön sähkönkulutus on suurimmillaan talvella.

Kuinka paljon aurinkopaneelit sitten tuottavat marraskuussa, joulukuussa ja tammikuussa? Entä pystyykö aurinkopaneeleilla vähentämään sähkölämmitteisen talon talvikustannuksia?

Vastaus riippuu muun muassa sijainnista, paneelien suuntauksesta, lumitilanteesta ja kiinteistön sähkönkulutuksesta. Aurinkopaneelit toimivat myös pakkasella, mutta niiden tuotanto jää sydäntalvella yleensä hyvin vähäiseksi.

Miksi aurinkopaneelit tuottavat Suomessa eniten kesällä?

Aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyenergiaa sähköksi. Ne eivät tarvitse hellettä tai edes täysin pilvetöntä taivasta, mutta niiden tuotanto riippuu saatavilla olevan valon määrästä.

Suomessa vuodenajat vaikuttavat tuotantoon huomattavasti. Kesällä päivät ovat pitkiä, aurinko nousee korkealle ja paneelit voivat tuottaa sähköä aamusta iltaan. Talvella päivänvaloa on vähemmän, aurinko pysyttelee matalalla ja pilviset sääjaksot voivat kestää pitkään.

Motivan mukaan noin 90 prosenttia suomalaisen aurinkosähköjärjestelmän vuosituotannosta syntyy maaliskuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana.

Tämä tarkoittaa, että aurinkopaneelien hankintaa kannattaa arvioida ensisijaisesti koko vuoden tuotannon perusteella eikä vain kesän parhaiden päivien mukaan.

Kuinka paljon aurinkopaneelit tuottavat talvikuukausina?

Aurinkopaneelit eivät lakkaa toimimasta talven ajaksi. Tuotanto kuitenkin vähenee voimakkaasti erityisesti marras–tammikuussa.

Motivan mukaan joulukuun alun ja helmikuun lopun välinen ajanjakso tuottaa keskimäärin vain noin 5 prosenttia vuoden aurinkosähköstä, vaikka paneelit pidettäisiin puhtaina lumesta.

Talvikuukausien välillä on myös merkittäviä eroja. Helmikuussa auringonvaloa on jo huomattavasti enemmän kuin joulukuussa, ja maaliskuussa aurinkosähkön tuotanto voi kasvaa nopeasti.

Esimerkki: 5 kWp aurinkopaneelijärjestelmän talvituotanto

Seuraava taulukko havainnollistaa Etelä- ja Keski-Suomen sekä Oulun seudun eroja.

Kuukausi	Helsinki	Jyväskylä	Oulu
Marraskuu	89 kWh	47 kWh	37 kWh
Joulukuu	44 kWh	21 kWh	2 kWh
Tammikuu	73 kWh	54 kWh	27 kWh
Helmikuu	189 kWh	169 kWh	154 kWh
Maaliskuu	491 kWh	460 kWh	465 kWh
Kesäkuu	775 kWh	645 kWh	699 kWh

Esimerkki perustuu PVGIS 5.3 -mallinnukseen 5 kWp etelään suunnatusta järjestelmästä, jonka kallistus on 35 astetta ja oletettu järjestelmähäviö 14 prosenttia. Arvot ovat mallinnettuja keskiarvoja, eivät mitattuja tuotantoja. Lumipeitteen aiheuttamia lisähäviöitä ei ole huomioitu.

Taulukosta huomaa, kuinka pieni joulukuun tuotanto voi olla verrattuna kesäkuuhun. Kevättalvella tuotanto alkaa kuitenkin elpyä nopeasti.

Yksittäisen kiinteistön todellinen tuotanto voi olla huomattavasti suurempi tai pienempi kuin taulukon luvut.

Talvella sähkönkulutus kasvaa juuri silloin, kun aurinkopaneelit tuottavat vähiten

Suomalaisessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa talvi on usein vuoden kalleinta aikaa sähkönkulutuksen näkökulmasta.

Kun ulkolämpötila laskee, rakennuksen lämmitystarve kasvaa. Samalla sähkön käyttöä voivat lisätä lämmin käyttövesi, ilmanvaihto, auton lämmitys sekä tavallinen kotitaloussähkö.

Erityisesti suoralla sähkölämmityksellä varustetussa talossa sähkönkulutus voi olla talvikuukausina moninkertainen kesään verrattuna.

Esimerkkitalon kuukausittainen sähkönkulutus

Kuvitellaan sähkölämmitteinen omakotitalo, jonka vuosikulutus on 18 000 kWh.

Kuukausi	Esimerkkikulutus
Tammikuu	2 800 kWh
Helmikuu	2 400 kWh
Maaliskuu	2 000 kWh
Huhtikuu	1 300 kWh
Toukokuu	900 kWh
Kesäkuu	600 kWh
Heinäkuu	550 kWh
Elokuu	650 kWh
Syyskuu	950 kWh
Lokakuu	1 400 kWh
Marraskuu	1 900 kWh
Joulukuu	2 550 kWh
Yhteensä	18 000 kWh

Luvut ovat havainnollistava esimerkki, eivät suomalaisen omakotitalon tilastollisia keskiarvoja.

Esimerkkitalo kuluttaa joulu–helmikuussa yhteensä 7 750 kWh sähköä. Tämä on noin 43 prosenttia koko vuoden kulutuksesta.

Jos talon katolla olisi 5 kWp aurinkopaneelijärjestelmä, sen mallinnettu tuotanto olisi Helsingissä samoina kolmena kuukautena yhteensä noin 306 kWh.

Tämä vastaisi vain noin neljää prosenttia esimerkkitalon talvisesta sähkönkulutuksesta.

Todellisuudessa verkosta ostetun sähkön vähennys voisi olla tätä pienempi, koska kaikki tuotettu sähkö ei välttämättä osu samaan aikaan kulutuksen kanssa. Myös lumi voi vähentää tuotantoa.

Aurinkopaneelit eivät siis yleensä korvaa sähkölämmitteisen talon talviaikaista ostosähköä. Niiden suurin taloudellinen hyöty syntyy muina vuodenaikoina.

Toimivatko aurinkopaneelit pakkasella?

Kyllä. Itse asiassa kylmä sää voi parantaa aurinkopaneelin sähköistä hyötysuhdetta verrattuna hyvin kuumiin olosuhteisiin.

Aurinkopaneelin kennon lämpötilan noustessa sen sähköteho yleensä laskee. Siksi kirkas ja viileä kevätpäivä voi olla paneelille erittäin hyvä tuotantopäivä.

Talven ongelmana ei siis ole pakkanen itsessään, vaan valon vähäinen määrä.

Kirkkaana helmikuun tai maaliskuun pakkaspäivänä paneelit voivat tuottaa hyvin suhteessa saatavilla olevaan auringon säteilyyn. Pimeänä joulukuun päivänä tuotanto jää silti pieneksi, vaikka paneelien hyötysuhde olisi kylmyyden ansiosta hyvä.

Miten lumi vaikuttaa aurinkopaneelien tuotantoon?

Aurinkopaneelien päälle kertynyt lumi estää valon pääsyn kennoihin. Paksun lumikerroksen peitossa tuotanto voi pudota käytännössä nollaan.

Lumen vaikutus riippuu kuitenkin paneelien kallistuskulmasta, lämpötilasta, lumilaadusta ja asennuspaikasta. Jyrkemmiltä paneeleilta lumi saattaa liukua pois helpommin kuin loivilta.

Toisaalta lumi voi myös heijastaa auringonvaloa. Tästä voi olla hyötyä etenkin silloin, kun paneelit ovat paljaina ja auringonvaloa on riittävästi. Kaksipuolisissa paneeleissa heijastuneen valon hyödyntäminen voi olla erityisen merkittävää.

Kannattaako lumi poistaa paneelien päältä?

Tavallisesti ei.

Sydäntalven tuotantomäärät ovat Suomessa niin pieniä, että lumen poistamisesta saatava taloudellinen hyöty jää usein vähäiseksi.

Katolle kiipeäminen talvella aiheuttaa lisäksi merkittävän putoamisriskin. Vääränlaiset työvälineet voivat vahingoittaa paneelien pintaa.

Motiva ei suosittele lumen poistamista paneeleilta ilman erityistä tarvetta, kun asennus ja kiinnitykset on suunniteltu kestämään lumikuormat.

Jos poikkeuksellinen lumikuorma aiheuttaa rakenteellisen riskin, tilanne pitää arvioida ammattilaisen kanssa.

Voiko aurinkopaneelien sähköä varastoida kesästä talveen?

Tavallisen kotitalousakun avulla tämä ei ole käytännössä realistista.

Kotitalouksien akkujärjestelmät soveltuvat ennen kaikkea sähkön lyhytaikaiseen varastointiin. Kesällä päivällä tuotettua sähköä voidaan käyttää esimerkiksi saman illan tai yön aikana.

Kesän ylimääräisen sähköntuotannon varastointi kuukausiksi talven lämmitystarpeisiin edellyttäisi aivan toisen mittaluokan energiavarastoa.

Siksi verkkoon liitetty aurinkopaneelijärjestelmä ei poista talviaikaisen ostosähkön tarvetta.

Akku voi silti parantaa aurinkosähkön omakäyttöastetta ja olla hyödyllinen esimerkiksi sähkön hinnan vaihtelun hyödyntämisessä. Sen taloudellinen kannattavuus on kuitenkin laskettava erikseen.

Kannattaako aurinkopaneelit asentaa sähkölämmitteiseen taloon?

Aurinkopaneelit voivat olla kannattava investointi myös sähkölämmitteiseen omakotitaloon, vaikka niiden talvituotanto jää vähäiseksi.

Kannattavuus riippuu erityisesti siitä, kuinka suuren osan tuotetusta sähköstä kiinteistö pystyy käyttämään itse.

Omaan käyttöön menevä aurinkosähkö vähentää ostosähköä. Verkkoon myydystä ylijäämäsähköstä saadaan sen sijaan erikseen sovittava korvaus, joka voi olla huomattavasti pienempi kuin ostosähkön kokonaishinta.

Siksi pelkkä suuri vuosituotanto ei vielä takaa parasta taloudellista lopputulosta.

Näin parannat aurinkopaneelien kannattavuutta

Aurinkosähkön hyödynnettävyyttä voi parantaa ajoittamalla sähkönkulutusta aurinkoisiin tunteihin.

Esimerkiksi käyttöveden lämmitystä, sähköauton latausta tai muita sopivia sähkökuormia voidaan ohjata ajankohtiin, jolloin paneelit tuottavat runsaasti sähköä.

Kannattaa myös huomioida tulevat muutokset kiinteistössä. Sähköauton hankinta, lämpöpumppuun siirtyminen tai uusi lämmin rakennus voivat muuttaa merkittävästi sähkönkulutusta ja aurinkopaneelien optimaalista mitoitusta.

Kuinka suuri aurinkopaneelijärjestelmä kannattaa hankkia?

Aurinkopaneelijärjestelmää ei kannata mitoittaa pelkästään kiinteistön vuosittaisen sähkönkulutuksen perusteella.

Esimerkiksi 18 000 kWh vuodessa kuluttava sähkölämmitteinen omakotitalo ei välttämättä tarvitse niin suurta aurinkopaneelijärjestelmää, jonka vuosituotanto vastaisi koko sähkönkulutusta.

Jos suurin osa kulutuksesta ajoittuu talveen ja kesäkulutus on pieni, liian suuri järjestelmä voi tuottaa paljon sähköä myytäväksi verkkoon mutta suhteellisen vähän suoraan omaan käyttöön.

Sopivaa järjestelmäkokoa arvioitaessa kannattaa huomioida kiinteistön todellinen kulutusprofiili, paneelien vuosituotanto, asennuksen hinta sekä ostettavan ja myytävän sähkön arvot.

Myös varjostukset, kattokulma, ilmansuunta ja alueelliset erot vaikuttavat tuottoon.

Laske aurinkopaneelien kannattavuus ennen hankintaa

Ennen aurinkopaneelien ostamista kannattaa vertailla erilaisia järjestelmäkokoja ja arvioida investoinnin takaisinmaksuaikaa.

Tuottolaskuri.fi Aurinkopaneelien kannattavuuslaskurilla voit arvioida aurinkosähkön tuotantoa, sähkön omakäyttöä, säästöjä, investointikustannuksia ja takaisinmaksuaikaa.

Laskuri auttaa vertailemaan erilaisia lähtöoletuksia ja arvioimaan, millainen järjestelmä voisi sopia omaan käyttötarkoitukseen.

Siirry Aurinkopaneelien kannattavuuslaskuriin

Muista, että laskurin tulokset ovat arvioita. Erityisesti talvituotannon osalta todellinen sää, lumipeite ja sijainti voivat aiheuttaa huomattavaa vaihtelua.

Yhteenveto: aurinkopaneelit ovat Suomessa ennen kaikkea kevään, kesän ja syksyn investointi

Aurinkopaneelit toimivat myös talvella, mutta niiden sähköntuotanto jää Suomessa pimeimpinä kuukausina pieneksi. Joulukuussa ja tammikuussa aurinkosähköllä ei yleensä pystytä kattamaan kuin pieni osa sähkölämmitteisen rakennuksen kulutuksesta.

Keväällä tilanne muuttuu nopeasti. Jo maaliskuussa tuotanto voi olla moninkertainen joulukuuhun verrattuna, ja kesän pitkät päivät muodostavat suuren osan koko vuoden sähköntuotannosta.

Aurinkopaneelien kannattavuutta ei siksi kannata arvioida pelkästään talvikuukausien perusteella. Ratkaisevaa on, kuinka paljon sähköä järjestelmä tuottaa koko vuoden aikana, kuinka suuri osa siitä voidaan käyttää itse ja millaiset ovat investoinnin kokonaiskustannukset.

Hyvin mitoitettu aurinkopaneelijärjestelmä voi olla kannattava myös Suomessa, kun sen tuotannon vuodenaikainen vaihtelu otetaan realistisesti huomioon.