
Lämmitysmuotojen kannattavuuslaskuri
Vertaa maalämpöä, öljyä ja pellettiä. Näe kokonaiskustannukset 5–20 vuodelle, takaisinmaksu ja energiankulutus – myös lämpökanaali, aurinkopaneelit ja eristysremontti.
Laskuri on havainnollistava eikä talous- tai energianeuvontaa. Tulokset perustuvat antamiisi tietoihin ja merkittyihin oletuksiin; laskelmat tehdään selaimessasi eikä tietoja lähetetä minnekään.
Lähtötiedot
Esimerkkiarvot ovat suuntaa-antavia. Vaihda ne omiin tietoihisi.
Siirry tuloksiinTarkat asetukset – valinnaiset
Laskuri käyttää automaattisesti oletusarvoja, vaikka et avaisi tai muuttaisi näitä asetuksia.
Voit tarkentaa laskelmaa omilla tiedoillasi. Muutokset päivittyvät tuloksiin automaattisesti. Vain valitsemaasi laskentatilanteeseen liittyvät asetukset vaikuttavat tuloksiin.
Oletusarvot ovat arvioita. Omia mitattuja kulutus- ja laitetietoja kannattaa käyttää aina, kun ne ovat saatavilla.
Muokattu = olet muuttanut arvoa. Merkitsemättömät kentät käyttävät oletusarvoa.
Tehdyt peruskorjaukset
Oma U-arvo korvaa oletuksen ja peruskorjausvalinnan.
Milloin rakennuksen tietoja tarvitaan?
Jos käytät toteutunutta energiankulutusta, rakennuksen mittoja ja eristystietoja ei tarvita lämmöntarpeen laskentaan.
Voit avata rakennuksen säätökentät vaihtamalla kohdassa ”Mihin lämmöntarve perustuu?” valinnaksi ”Arvio rakennuksen tiedoista”.
Rakennuksen tietoja käytetään myös silloin, kun eristysremontin vaikutus lasketaan rakennusosittain.
Sisältää varaajan ja kierron häviöt.
Taulukko on vuodelta 2012 ja varovainen; uusille laitteille voit antaa oman arvon.
Osa lämmöstä tuotetaan sähkövastuksilla, jos pumppu on mitoitettu osateholle.
Pumpun nimellisteho (0/35 °C) jaettuna talon mitoitustehontarpeella.
Sama kaikissa vaihtoehdoissa.
Vanhan kattilan vuosihyötysuhde on usein 70–85 %.
Kanaalin häviö vähennetään mitatusta kulutuksesta ennen vertailua.
Putkiparin valmistajan arvo. Vanha kanaali usein 0,2–0,4.
Suunniteltu hankinta lasketaan jokaiseen vaihtoehtoon erikseen paneelien kanssa ja ilman.
Laskennallinen arvo ei ole tuotantotakuu. Varjostus ja suuntaus voivat pienentää tuottoa.
Esimerkiksi invertterin tai energiayhtiön raportista. Uudelle lämmitysjärjestelmälle sitä ei käytetä sellaisenaan.
Jokainen vaihtoehto lasketaan remontin kanssa ja ilman.
Ei vaikuta lämpimään käyttöveteen.
Jäljellä oleva käyttöarvo lasketaan jakson lopussa. Kiinteistön mahdollista arvonnousua ei lisätä kannattavuuteen.
Sama laina jokaiselle vaihtoehdolle; enintään investoinnin suuruinen.
Käyttöiät ja uusimiset
Jos käyttöikä päättyy jakson aikana, laite uusitaan samanlaisena.
Vuotuiset huolto- ja käyttökulut
Matala ja korkea skenaario: perusmuutos miinus tai plus tämä ero kaikille energioille.
Tulokset
Avaa selaimen tulostusikkunan A4-raporttia varten. Valitse tulostimeksi Tallenna PDF-tiedostona, jos haluat PDF:n. Raportti sisältää kaikki vaihtoehdot. Tietoja ei lähetetä minnekään.
Edullisin vaihtoehto kokonaiskustannuksilla
–
Kokonaiskustannus eri tarkastelujaksoilla
Kertyvä kokonaiskustannus vuosittain
Vuodet
Investoinnit, käyttökustannukset ja jäännösarvo
Kokonaiskustannuksesta on vähennetty laitteiston arvioitu jäännösarvo tarkastelujakson lopussa. Jäännösarvo ei ole tilillesi maksettavaa rahaa, eikä se vähennä hankinnan alkuperäistä maksutarvetta.
Rahoitettu kassavirta (lainan maksut) on esitetty erikseen taulukossa ”Rahoitus ja rahoitettu kassavirta”.
Takaisinmaksuaika – erillinen tieto
Ensisijainen vertailu on kokonaiskustannus. Takaisinmaksuaika lasketaan käteisostona ilman jäännösarvoja ja rahoitusta. Sitä ei ilmoiteta, jos se ei toteudu valitulla tarkastelujaksolla.
Energiankulutus ja lämmöntarve
Lämmitysjärjestelmän energia vuodessa: polttoaine tai lämpöpumpun sähkö, sähkövastukset ja apusähkö. Taloussähkö ja lämmönjakopumppu eivät sisälly palkkeihin.
- Polttoaine
- Lämpöpumpun sähkö
- Sähkövastukset ja käyttövesivaraaja
- Apusähkö
Aurinkosähkön vaikutus
Eristysremontin vaikutus
Lähtötietojen alkuperä
Miten tulos laskettiin?
Laskuri vertaa nykyisen lämmitysjärjestelmän säilyttämistä uusiin vaihtoehtoihin samalla tarkastelujaksolla. Kaikki luvut tulevat samasta laskentamoottorista.
Lämmöntarve
Toteutunut kulutus on ensisijainen lähtötieto: siitä lasketaan rakennukseen toimitettu lämpö vähentämällä nykyisen lämpökanaalin häviöt ja lämmin käyttövesi. Ilman kulutustietoa lämmöntarve arvioidaan rakennusosien U-arvoista ja Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvuista (S17, 1991–2020). Arvio on suuntaa-antava.
Kokonaiskustannus
Kokonaiskustannus = investoinnit ja uusimiset − jäljellä oleva käyttöarvo + energia + huollot + lainan korot ja kulut. Lainan lyhennykset näkyvät vain rahoitetussa kassavirrassa. Laskelma on nimellinen ilman diskonttausta.
Maalämpö
Lämpökerroin (SPF) on ympäristöministeriön lämpöpumppuoppaan (2012) taulukosta menoveden lämpötilan mukaan tai oman laitteen arvo. Osateholle mitoitetun pumpun puuttuva teho tuotetaan sähkövastuksilla. Keruupiirin pumppu sisältyy taulukon arvoon, lämmönjakopiirin pumppu lasketaan erikseen ja samana kaikissa vaihtoehdoissa.
Aurinkosähkö
Tuotanto perustuu PVGIS-palvelun ERA5-aineistoon (2014–2023, kallistus 40°, etelä). Omakäyttö lasketaan koko kiinteistön sähkötaseesta tyyppipäivinä. Taloussähkön tuntiprofiili on toistaiseksi mallinnettu, joten omakäyttö näytetään vaihteluvälinä.
Rajoitukset
Hinnat, huoltokulut ja käyttöiät ovat arvioita. Laskuri ei mitoita lämpöpumppua tai porakaivoa eikä huomioi kaikkia tukiehtoja. Pyydä tarjoukset ja mitoitus asiantuntijalta.